Hyvä perustelu voi olla parempi, kuin oikea vastaus.

Opiskelin fysiikkaa toissailtana 14 vuotiaan pojan kanssa. Hän oli onnistuneesti ratkaissut yhden kinkkisen tehtävän ja kirjannut sanalliseen kysymykseen vastauksen pelkkänä numerona.

En ymmärtänyt vastausta, joten kysyin miten hän oli kyseiseen lopputulokseen päätynyt. Sain vastauksesi epämääräistä muminaa, joten pyysin kärsivällisesti häntä kirjoittamaan myös välivaiheet näkyviin. Hetken laskettuaan tehtävää, poika käänsi katseensa minuun ja kysyi: ”Minkä ihmeen takia tämä kaikki pitää selittää tässä, kun tyhmäkin näkee, että vastaus on oikein?”

Hetkellisesti hämmennyin, kunnes sain selitettyä, että minä en voinut ymmärtää sen olevan oikea vastaus, kun en käsittänyt miten siihen lopputulokseen päädyttiin. Fysiikka ei ollut minun vahvimpia aineitani koulussa. Selittäessäni yksinkertaisen, numerolla ilmaistun vastauksen vaikeutta, ymmärsin jälleen perustelujen tärkeyden.

Omassa työssäni kyllästyn toisinaan selittämään ja havainnollistamaan tehtävien markkinointitoimenpiteiden vaikutuksia. Aina ei voi olla täysin varma onnistumisestaan, ja joskus perustelu saattaa kuulostaa epämääräiseltä vakuuttelulta vain sen takia, että en ole jaksanut kiinnittää huomiota välivaiheisiin ja niiden mittarointiin. Sitä helposti keskittyy lopputulokseen ja unohtaa, että monella markkinoinnin toimenpiteellä on suurempia sivuvaikutuksia, kuin vaikutusta konkreettiseen lopputulokseen.

Joskus haikailen takaisin perinteisen myynnin pariin, jossa koin, että tavoitteet olivat yksinkertaisia ja saavutettavissa olevia. Asiat vain tehtiin, ilman selittelyjä, ja tulokset olivat heti mitattavissa euroina eli onnistumisina. Myyntiprosessi kokonaisuudessaan, sellaisena kuin itse sitä silloin tein, oli aina samanlainen. Sitä kartoitettiin hieman tarvetta, annettiin muutama hyvä argumentti arvon muodostumiseksi ja lopulta joko sovittiin kaupoista tai ei sovittu. Kotiin oli helppo mennä ja sanoa, että olipas loistava myyntipäivä.

Markkinointi ja viestintä alana on opettanut minulle, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Mikään työtehtävä ei muodostu rutiiniksi ja vähintään kerran vuodessa joudut kyseenalaistamaan kaiken mitä olet siihen mennessä onnistunut tekemään. Hyvä työpäivä muodostuukin yllättäen pienestä heurekan poikasesta, jota alat työstämään, jotta saat perusteltua sen toteuttamiskelpoisena ideana muillekin .

Sen sijaan, että harmittelen selittelemisen ja perustelemisen määrää toimenpiteille, jotka haluan toteuttaa, aion jatkossa asennoitua perusteluihin turhautumisen sijaan odottavasti. Ehkä markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijuus ja onnistuminen mitataankin välivaiheiden avulla, kuten tässä fysiikan tehtävässä, enkä vain ole ymmärtänyt niiden arvoa. Jatkossa rakennan välivaiheillekin omat tavoitteensa, jotta onnistumisen mittaaminen tulisi monimuotoisemmaksi. Ei kaikki ole aina kiinni euroista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s