Kirjoitusympäristölläni ei ole merkitystä

Kesä on loistavaa aikaa kirjoittaa. Ei ole jatkuva kiire eikä nukkumaan menemisistä tarvitse olla niin tarkka, kirjoituspaikasta puhumattakaan. Bongasin hauskan haasteen kirjoitusympäristöstä ja kurkistuksesta kulissien taakse eräästä sosiaalisen median ryhmästä, johon kuuluun. Niinpä ajattelin kirjoittaa aiheesta muutaman sanasen.

Kirjoitan enimmäkseen puhelimella. Minulla on iphone 6 plus -merkkinen luuri, jolla on oikein hyvä kirjoitella pitkiäkin tekstejä. Usein kyhjötän puhelimeni kanssa parvekkeella, mutta kirjoittaminen sujuu sillä niin lentokoneessa, junassa, bussissa kuin biitsilläkin. Puhelimessa on sijainnista tai maasta riippumatta aina oma netti, joten saan kaiken pilveen talteen eikä tarvitse murehtia laitteiden rikkoutumisesta.

IMG_9322.JPG
Puhelimella kirjoittaminen mahdollistaa luovan työn tekemisen missä vain.

Pilveen tallentaminen on yhtä kivaa kuin siellä kirjoittaminen

Kuulun siihen ryhmään kirjoittajia, jotka tallentavat tuotoksensa suoraan pilveen. Kirjan kirjoittamiseen en ole oppinut käyttämään wordia enkä notepadia, mutta töissä ne toki toimivat. Muutaman kerran olen yrittänyt käyttää Scriveneriä, kun sitä niin kovasti kehuttiin, mutta mikään ei ole toistaiseksi vetänyt vertoja Googlen Drivelle.

Kirjoitamme kirjailijakumppanini kanssa molemmat kaiken Driveen, joten näemme myös edistymisen reaaliaikaisesti ja voimme lukea sekä kommentoida toistemme tuotoksia. Aina ei ole saatavilla verkkoyhteyttä, kuten viime kesänä Italiassa, mutta Drivessa on mahdollista ladata dokumentit offline -tilaan, joten niitä pystyy muokkaamaan myös ilman verkkoyhteyttä.

Minun kirjoitusympäristöni siis vaihtelee sen mukaan, mistä löydän hetken luovalle työlle. Tällainen tapa elää on pakon sanelemaa, koska minulla on pieni poika, joka ei itsekseen leiki sillä aikaa, kun äiti kirjoittaa. Näinpä saatan käyttää leikkipuistossa Driven sanelutoimintoa ja höpötellä lauseet talteen sitä mukaa, kun vahdin poikaa kiipeilytelineessä. Driven puheesta tekstiksi -toiminto on aikamoinen pelastaja ja osa tästäkin tekstistä on kirjoitettu sillä tavalla.

Jos saisin valita kirjoitusympäristöni, asuisin Kreetalla. Siellä luovuuteni kukkii parhaiten. Lämmin ilmasto takaa sen, että voin raahautua terassille puhelimeni kanssa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa eikä vaatteista tarvitse juurikaan välittää. Myös arjen askareista poissa oleminen auttaa asiaa. Normaalisti päivääni ei kuulu edes kahdenkymmenen minuutin mittaista rauhallista taukoa, joten kaikki luova työ tehdään pikaisesti pois alta ja illalla, kun kämppä rauhoittuu voidaan stilisoida päivällä tallennettuja asioita.

Suomessa ympärivuorokautinen kirjoittaminen bikineissä ei oikein onnistu, joten pääasiallinen asusteeni ovat villasukat, verkkarit ja neuletakki. Kyhjötän terassillamme keskellä yötä, kun muut nukkuvat ja näpsytän puhelintani. Sellaista on minun kulissien takana.

IMG_4558.JPG
Kreetalla luovuuteni kukkii kuin kuvassa oleva Bougainvillea. Ulkomailla ollessa arki ei pääse keskeyttämään luovia kausia.

Alkuperäiseen blogitekstiin, josta haaste löytyy, pääsee tästä. Kannattaa käydä kurkistamassa myös muiden kulissien taakse.

 

Kommentointi on suljettu.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: