Jekyll & Hyden iholle tuleva esitys Salon Teatterissa vei eskapistin euforiaan

Scroll down to content

Luin kuukausi sitten Turun Sanomista arvostelun Salon Teatterin Jekyll & Hyde -musikaalista. Siinä sanottiin musikaalin olleen energinen ja intohimoinen. Jekyll & Hyde kuuluu suosikkeihini, joten ostin lipun esitykseen perjantaille 27.10.2017.

Vaikka musikaali kuuluu suosikkeihini, ei se tarkoita, että pitäisin kaikista sen esitysversioista. Tästä syystä jännitin aikamoisesti, kun astuin sisään puiseen rakennukseen Mariankadulla. En tiedä mitä olin odottanut, mutta en ainakaan ahdasta eteistä tai ihmisiä täynnä olevaa “lämpiötä”. Lämpiön on oltava heittomerkeissä, koska se oli enemmänkin välitila. Pienen pieni kioski  tarjoili kahvia ja leivoksia ennen esitystä.

Tarina Tohtori Jekyllistä ja herra Hydesta on Robert Louis Stevensonin kirjoittama. Hän oli skotlantilainen kirjailija ja seikkailija, joka kirjoitti myös kirjan Aarresaari. Tässä vaiheessa on ehkä aiheellista tunnustaa, että en ole lukenut kumpaakaan kirjaa. Molemmista olen toki kuullut tarinoita, lukenut arvosteluita, nähnyt elokuvia sekä katsonut Jekyll & Hydestä tehdyn musikaalin. Tarinat ovat siltä osin tuttuja.

Tohtori Jekyll & herra Hyde

Tohtori Jekyll on miellyttävä, joskin hieman hajamielinen mies. Hän haluaisi kovasti parantaa isänsä, joka vaikuttaisi olevan aivokuollut, jos esitystä uskoo. Tohtori Jekyll ei kuitenkaan saa tukea tutkimukselleen, joten hän tyytyy testaamaan rohdosta itseensä herättäen samalla herra Hyden. Tohtori Jekyll saavuttaa intohimoisen tavoitteensa erottaa hyvä ja paha toisistaan, koska herra Hydea ei omatunto soimaa. Hän on kykenevä murhaan, pahoinpitelyyn sekä raiskaukseen. Valitettavasti herra Hyde on kuitenkin osa tohtori Jekylliä. Heidän on jaettava sama ruumillinen olomuotonsa.

Salon Teatteri ei anna katsojalle mahdollisuutta pysyä etäisenä

Jo ensimmäisten biisien aikana ymmärsin, että esitys tulisi olemaan juovuttava. Se veisi sellaiselle tajunnan tasolle, josta kaltaiseni eskapisti ei haluaisi tulla koskaan pois. Näin jälkikäteen ajateltuna koko esityksen ensimmäinen osa ennen väliaikaa oli uskomaton. Se piti otteessaan niin voimakkaasti, että hetkittäin joutui nipistämään itseään kädestä, jotta pysyi todellisuudessa. Näyttelijöiden roolisuoritukset tulivat iholle pienessä teatterissa.

Salon Teatterin esitys ei antanut katsojalle mahdollisuutta pysyä etäisenä. Sen lavasteet eivät olleet miljoonabudjetilla rakennetut eikä puvustuskaan ollut elokuvatasoa, mutta tunnelmallaan se peittosi suurella rahalla rakennetut produktiot. Rosoisuus, näyttelijöiden onnistuminen rooleissa ja hyvin toimivat tilat olivat vertaansa vailla Salossa.

Salon Teatteri näyttelijöineen onnistui siinä, missä viime syksyn Oopperan kummituksessa ei onnistuttu. Kummitus oli upea show, etäinen ja lavasteisiin nojaava, mutta se jätti ajoittain kylmäksi eikä nostanut katsojan adrenaliinitasoa juurikaan.

Taistelu oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, ei irrota otettaan

Kävin katsomassa esityksen perjantaina 27.10. Nyt on sunnuntaiaamu ja kello on muutaman minuutin yli kuusi. Tohtori Jekyll ja herra Hyde pyörivät edelleen mielessä. Heidän taistelunsa oikeasta ja väärästä ei laske otteestaan helposti. Jos haluat viihdyttää itseäsi, niin suosittelen lämpimästi varaamaan liput esitykseen ja käymään Salossa. Jekyll & Hyde -musikaali menee vielä joulukuun puoleen väliin asti. Lippujen hintakaan ei päätä huimaa, joten tekosyyt pois ja kokemuksia keräämään!

Tässä linkki lipun ostoon >>

Tässä linkki Turun Sanomien arvosteluun >>

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: