Praha vie sydämen, jos vanhat linnat ja katedraalit ovat suosikkilistallasi

Lentoneen pyörien osuessa maahan, ryöpsähtää parvi perhosia vatsanpohjaani. Olen ollut täällä ennenkin ja minulla oli ikävä.

Saavuimme melko myöhään torstai-iltana Prahaan ja sen enempää viivyttelemättä ostimme heti lentokentältä kolmen päivän liput Prahan sisäisiin matkoihin. Matka bussilla (112) ja metrolla keskustaan (Mustekin asemalle) vei noin 35-45 minuuttia. Meillä oli siitä vielä kävelymatkaa vartin verran ennen kuin päädyimme 1. Republic hotellille, joka sijaitsi kansallismuseon takana.

Öinen Praha nappasi minut heti otteeseensa enkä pistänyt ollenkaan pahakseni pientä tihkusadetta, liukkaita mukulakiviä tai räpsyviä katulamppuja

Kirjauduimme sisään, viskasimme laukut huoneeseen ja yhteisestä sopimuksesta lähdimme tutkimaan kaupunkia. Kumpikaan meistä, mieheni saati minä, ei malttanut jäädä nukkumaan. Tarvitsimme seikkailuja, jännitystä ja yllättävää kyllä, myös ruoka ei ollut ollenkaan huono ajatus.

Öinen Praha nappasi minut heti otteeseensa enkä pistänyt ollenkaan pahakseni pientä tihkusadetta, liukkaita mukulakiviä tai räpsyviä katulamppuja. Päädyimme illalliselle italialaiseen ravintolaan (hyi me), mutta pinot Grigion raikkaus kera salaatin kutsui minua. Paikallisissa ravintoloissa ruoka oli turhan lihapitoista niin myöhäiseen päivälliseen.

Mikä hautausmaissa kiehtoo?

Vyšheradin katedraali, jonka pihalla oli vanha hautausmaa.

Olen aina ollut siitä kummallinen, että koen hautausmaat levollisina paikkoina. Tästä syystä minulla oli missio vierailla uudelleen Vyšheradin hautausmaalla, jossa oli myös Tšekin kuuluisimpien henkilöiden haudat, kuten kirjailija Jan Nerudan ja taidemaalari Alfons Muchan. Tällä kertaa pääsimme käymään myös itse kirkossa sisällä, mikä oli edellisellä reissullamme suljettuna. Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkon tornit näkyvät pitkälle kaupungin toiselle puolelle. Kirkon sisäosat ovat erityisen upeat, ja ne on täysin restauroitu. Valitettavasti en kehdannut napsia sieltä kuvia, mutta jos seuraat minua snäpissä, niin saatoit nähdä vilauksen mahtavista maalauksista katossa.

Yritin päästä käymään myös kuuluisalla vanhalla juutalaisella hautausmaalla, mutta sinne oli jonoa enkä ollut varautunut maksamaan vierailusta. En jaksanut edes käydä kurkkaamassa sen hintaa. Sen sijaan löysimme erittäin kauniin synagogan, mutta sekin oli näin talviaikaan suljettu, joten emme päässeet sisälle. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Jerusalemilainen synagoga Prahassa, jonka ”hevosenkengässä” lukee ”Tämä on Herran portti, jonka kautta vanhurskaat tulevat”.

Unelmien eläintarha löytyi Prahasta

Vietimme siellä kokonaisen päivän ja ihastelimme niin eläimiä kuin maisemaa. Eläintarhaan pääsi näppärästi ratikalla ja bussilla. Epäonnekseni ainoa eläin, joka ei suostunut näyttäytymään oli jääkarhu. Kissaeläimet tulivat tutuiksi senkin edestä ja kun saimme niistä tarpeeksemme hyppäsimme huvipuistolaitteelta näyttävään hissiin. Sillä pääsi näppärästi kokonaan toiselle puolelle eläintarhaa.

Ensimmäisen kerran näin myös elefantteja, mutta nekin lasin läpi. Pikkasen ahdisti katsoa niiden nukkumatiloja sekä aitausta, koska mieleeni tuli Jurassic Park -elokuvat. Niin jyhkeiltä näyttivät turvatoimet, mutta onpahan ne eläimetkin massiivisia.

Kirjoittajalle Praha tarjoaa ehtymättömän insipiraation lähteen

Minun matkani suurin tarkoitus oli tyhjentää ajatuksia ja löytää aivoilleni uusia synapsipolkuja, jotta kirjaprojektini etenisi. Erityisesti Prahan linna yöaikaan tarjosi tätä. Onneksi mieheni ei pistänyt pahakseen sivukujilla pyörimistä ja jatkuvaa höpötystäni kummituksista. Pyhän Vituksen (kyllä, juuri se) katedraali komeili seikkailumme keskiössä emmekä millään olisi malttaneet lähteä pois sieltä.

Yöllinen Praha muistutti minua niin paljon vanhasta tietokonepelistä Vampire: the Masquerade, että oli pakko ottaa ihan videopätkää sieltä ja lähettää siskolleni, jonka kanssa pelattiin aikoinaan paljonkin kyseistä peliä. Myös Minnalle, jos luet tätä, terveisiä! Niitä nachojen täyttämiä öitä muistelen edelleen lämmöllä.

Samaisella reissulla eksyimme hetkellisesti Fear House nimisen ravintolan portaille.  Seuraavalla reissulla on pakko päästä tutustumaan siihen lähemmin. Siellä olisi ollut kauhuseikkailu sellaisille, jotka uskaltautuvat rikkomaan rajojaan, mutta tällä kertaa se ei ollut se paikka mihin halusin mennä. Jos olet menossa Prahaan ja kiinnostusta riittää, niin Fear Housen verkkosivuille pääsee tästä.

Pyhän Vituksen katedraali yöaikaan. Katedraali sijaitsee Prahan linnassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: