Olin Prahassa, kun kuulin puolisoni kolleegan sanovan, että meitä ihmisiä aina välillä vaivaa tilanne, jossa olemme ”fat and happy”.

En kiinnittänyt siihen silloin suurempaa huomiota, mutta viime vuoden aikana olen huomannut ajattelevani sitä usein. Erityisesti tilanteissa, joissa kuulen, että ”ei meidän tarvitse olla parhaita” tai ”tämä on toiminut riittävällä tasolla” tai ”kannattaa panostaa vain siihen, mikä on tällä hetkellä oleellisinta”.

Kaikissa noissa on toki pointtinsa, mutta yleensä niitä käytetään tilanteessa, jossa olisi mahdollisuus miettiä jonkin asian tekeminen toisella tavalla.

Kysynkin siis, että oletko innokas testaaja vai tyytyväinen suorittaja?

Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan Linkedinissä ja kommentoida halutessasi :).